”Lapset saavat huonoja vaikutteita peleistä ja muuttuvat väkivaltaisiksi”
Ikärajojen vastustajana minun on vaikea kirjoittaa tätä viestiä, mutta totuus on, että niissä peleissä on ne ikärajat! Jos vanhemmat ostavat niitä k-18 pelejä lapsillensa, niin sitä on sitten turha mennä valittamaan muille kun on itse rikkonut lakia. Oikeastaan olen sitä mieltä, että lakia saa rikkoa omalla vastuulla ja jos se ei aiheuta toiselle kipua, pahaa meltä, haitaa tai mitään muutakaan. Niitä ikärajoja on rikottu omalla vastuulla, ja se lapsen huono käytös ja peliriippuvuus on sitten aikuisen vika.
”Lapset eivät ole enää lapsia”
Pelaaminen jos mikä on lapsellista! Ja tottakai lapset ovat leikkineet aina. Se muka ei ole leikkimistä että kehitetään virtuaalisest omaa tankkia, taistellaan, tutustutaan historiaan ja euroopan kaupunkeihin. Puhutaan eri puolilla maapalloa asuvien kavereiden kanssa englantia ja samalla opitaan paljon historiaa, maantietoa ja kieliä. Olen jopa kuullut, että lapset ovat puhuneet pelissä englantia kuulokemikrofonin kautta jonkun muun kanssa. Itse en kyllä siihen pystyisi, vaikka en edes pelaa.
Aikuiset: Leikkivätkö lapsesi? Olen jo melko varma vastauksestasi!
”Lapset eivät erota todellisuutta pelistä.”
Terve lapsi ymmärtää, ettei tappaminen ja sota ole siistiä. ”Liian kauan viime sodasta” pitää kyllä paikkansa siinä mielessä, että lasten on helppo hakea jänntystä peleistä, kun mistään muusta sitä ei enää saa. Ei lasten tarvitse sodan keskelle joutua, mutta lapsille täytyy antaa mahdollisuus tehdä jotain jännittävää joskus. Vaikka matkustaa yksin junalla, olla yö yksin teltassa tai antaa tehdä itse ruokaa ja pelata!
Lapset eivät ole enää lapsia, mutta eivät aikuisiakaan. Mitä sitten? Luusereita joille ei anneta mitään muita oikeuksia kuin pelata sotapelejä ja istua kotona?
