Onhan se paljon hauskempaa katsoa Big Brotheria, kun äiti on sen kieltänyt. Tai siis ei ollut tarkoitus. Luin vain facebookista ennen nukkumaan menoa että Frederik olisi siellä, niin olihan se ihan pakko käydä katsomassa onko se ihan totta. Jäin sitten vielä katsomaan ohjelman loppuun, ja kuka sinne taloon viimeisenä tulikaan? Andy McCoy! En voinut uskoa sitä. Miten se on mahdollista? Siis häh?
Tämä ei kuitenkaan koske elokuvia. Katson hyvän elokuvan, enkä edes ajattele ikärajaa. Tykkään paljon kauhuelokuvista, ja ne yleensä ovat vähintään k-16. Ei sillä ole mitään merkitystä, että haluaisin vain katsoa elokuvan, koska olen niin cool. Silti kaikki aina valittaa minulle siitä kun en välitä ikärajoista.
Saksan opiskelu oli kivaa niin kauan, kunnes tuli läksyä. Yhtäkkiä sitä saksaa olikin pakko opetella. Saksaa voi puhua niin kuin se kirjoitetaan, muttei kirjoittaa niin kuin sitä puhutaan. Kaikissa sanoissa on s, c ja h ja ne pitää sitten laittaa oikeaan järjestykseen. On se saksa kuitenkin vielä kivaa. Nyt se on vain pakko…
